Question 1

Mikä on palkan viivästyskoron määrä?

Accepted Answer

Palkan viivästyskorko on korkolain mukainen viivästyskorko, eli EKP:n viitekorko + 7 prosenttiyksikköä. Viitekorko on 2,5 % ajalla 1.7.–31.12.2026 (Suomen Pankin ilmoitus 654/2026) ja oli sama myös ajalla 1.1.–30.6.2026 (ilmoitus 1407/2025), joten viivästyskorko on 9,5 %.

Question 2

Milloin palkan viivästyskorko alkaa kertyä?

Accepted Answer

Korkolain 5 §:n 1 momentin mukaan viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien, jos velan eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty. Palkanmaksukauden mukainen palkanmaksupäivä on tällainen eräpäivä, joten korko lasketaan eräpäivästä alkaen jokaiselta myöhästyneeltä päivältä.

Question 3

Pitääkö viivästyskorko vaatia erikseen?

Accepted Answer

Ei. Oikeus viivästyskorkoon syntyy suoraan lain nojalla: korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa, ja 5 §:n 1 momentin mukaan korkoa on maksettava eräpäivästä lukien. Korko kertyy siis ilman erillistä vaatimusta. Käytännössä maksamattoman koron perimiseksi kannattaa silti esittää työnantajalle kirjallinen vaatimus.

Question 4

Saako viivästyskoron lisäksi muuta korvausta?

Accepted Answer

Kyllä. Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, ja työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Palkkaa maksetaan nimenomaan viivästyksen ajalta, joten odotuspäiviä ei voi kertyä enempää kuin viivästys on kestänyt: kaksi päivää myöhässä maksetusta palkasta odotusajan palkkaa kertyy kahdelta päivältä, ei kuudelta.

Question 5

Onko odotusajan palkkaan aina oikeus?

Accepted Answer

Ei. Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan, jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin vasta työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. Tee huomautus siis kirjallisesti ja kuukauden määräajassa. Huomaa, että maksuaika on kolme arkipäivää eikä kolmea kalenteripäivää: sunnuntait ja pyhäpäivät eivät kuluta sitä, ja jos määräajan viimeinen päivä osuu arkilauantaille, pyhäpäivälle, itsenäisyyspäivälle, vapunpäivälle taikka joulu- tai juhannusaatolle, määräaika päättyy vasta seuraavana arkipäivänä (laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930, 5 §). Huomautuspäivää itseään ei lueta määräaikaan (150/1930, 2 §).

Palkka	Viivästyskorko	Yhteensä
2 000 €	15,62 €	2 015,62 €
2 500 €	19,52 €	2 519,52 €
3 000 €	23,42 €	3 023,42 €
3 500 €	27,33 €	3 527,33 €
4 000 €	31,23 €	4 031,23 €
5 000 €	39,04 €	5 039,04 €

Palkan viivästyskorkolaskuri

Laskentaperuste

Koron kertyminen

Eri palkkamäärien viivästyskorko (30 pv)

Lähteet

Usein kysytyt kysymykset